Muutamana päivänä tässä jo sain joulutunnelman liepeestä kiinni. Leivottiin lasten kanssa pipareita, laitetttiin vähän joulukoristeita ja siivoiltiin kotona. Mutta eilinen ilta muutti taas kaiken. Mies päästi suustaan jotain sellaista, jota en voi ymmärtää. Se oli lähes uhkaus minulle, kohdistuen koskemattomuuteeni. Tämä tapahtui juuri, kun olin menossa nukkumaan ja lopputulos oli se, että nukuin viime yön sohvalla.

Aamulla oli jo kahdeksalta ekaluokkalaisen hammaslääkäri, jonne mies oli tytön luvannut viedä. Neiti on aamuisin suhteellisen hidas ja hyvä olisi, jos vaatteet ym. olisi valmiiksi illalla katsottuina. No, tänään ei tietenkään ollut ja kiirehän siinä sitten tuli. Mies raivostui tytölle ihan totaalisesti ja tyttö pahoitti mielensä. He ehtivät hammaslääkäriin nippa nappa, mutta ehtivät kuitenkin. En voinut ymmärtää sitäkään, että lapsi oli haukuttava noin kymmenen kertaa aamun aikana, siinä sivussa minut ja koko perhe. Yritin auttaa lähtöä, mutta paha mielihän siitä kaikille jäi. 

Joulumieli on taas aika lailla kadoksissa, mutta kai tästä jotenkin selvitään. Joulun jälkeen on sitten tapahduttava jotain konkreettista, minä en enää jaksa.